Tauriaisten ja Tavajärvien suvun historiaa arkistolähteiden valossa

Tekstien osittainenkin kopioiminen kielletty.  Sivua voi linkittää asiaan kuuluvissa yhteyksissä. 

Kainuun / Kuusamon Tauriaisissa ja Tavajärvissä on ollut vuosikymmeniä suuria sekaannuksia.  Näiden sotkujen alkujuuri juontunee Rovasti Koiviston tekemistä tutkimuksista, jossa hän on laittanut Lauri Laurinpoika Tauriaisen s.n. 1640, k. 1710 Pudasjärvi Soivio pojaksi Lauri Tauriaisen s.n. 1670.  Lisäksi vanhemman Lauri Laurinpojan vaimona on Koivistolla Brita Matintytär. [1]

Kuusamon Tavajärvi suku

 

Verokirja Maanselkä 1647

Päädyin tutkimaan kolme vuotta sitten Tavajärvet. Tutkimus alkoi siitä, että sekä Tauriaisista, että Tavajärvistä oli tuolloin tehty Y-DNA testit. Tavajärven isälinjainen jälkeläinen oli tutkinut sukuaan ja hän oli laittanut varhaisimmaksi esi-isäkseen Lauri Tauriaisen sn. 1670. Tämän nimenomaisen Laurin on Koivisto aikoinaan sijoittanut Laurin 1640 pojaksi. Kun Tauriaisten muut isälinjaiset testit valmistuivat, ne kertoivat sen, että jossakin on virhe, sillä nämä Tauriaiset olivat täysin eri haploryhmää kuin tämä aiempi testi.

Suurena apuna oli sukututkija Esko Pitkäsen Oulun sukututkija lehteen kirjoittamat korjaukset kuusamolaisiin sukuihin. Siinä kerrotaan näin:

Tavajärvi / Tauriainen

Koivisto lähes onnistui hävittämään Kuusamon lappalaishistorian. Viimeisenä käsiteltävänä lappalaissukuna on Tavajärvi. Koivisto on yhdistänyt Tavajärvet Tauriaisiin merkaten Lauri Tavajärven s.1707 sukuun kuuluvaksi. Ervasti (ja Virrankoski) kertovat Tavajärvellä 1600-luvulla eläneen merkittävän Aikasarria-suvun, joka otti myöhemmin käyttöön Tavajärvi-nimen. Tilalla oli 3 veljestä Niila, Antti ja Lauri. Kirkonkirjojen mukaan Antti kuoli ensin. Niilan ainoa poika Lauri kuoli 1743. Niilan itsensä kuoltua n.1757 tuli hänen tilan osansa jatkajaksi vävy Paavo Tauriainen.

Tauriaisen tultua Tavajärvelle tilan toisen puolen omistaja Lauri esiintyy verokirjassa nimellä Harri. Hari/Harri esiintyi varhemmin Kuusamon ja Kuolajärven lappalaisilla yleisesti etunimenä. Samoin Laurin ja Niilan lapset esiintyvät muutamissa lähteissä Harits-nimeä. ts(a)-pääte tarkoittaa saamen kielessä poikaa tai tytärtä. Lauri ja hänen jälkeläisensä käyttivät pääasiassa Tavajärvi-nimeä. [2]

 

Otin yhteyttä Eskoon sähköpostitse ja kerroin ongelmasta. Hän avusti minua siten, että lähetti minulle otteen v. 1762 verokirjasta Kuusamon Maanselästä, josta selvisi täydellisesti, että on sekoittunut väärä Lauri vanhan Laurin pojaksi. Siinä sanotaan selkeästi, että Lauri Hari eli Tavajärvi. Tämä Lauri on sn. 1707. Hänen isänsä oli nimismiehenä toiminut Lauri Tavajärvi sn. 1670. Verokirjassa v. 1723 Lauri (sn. 1670) mainitaan kuolleeksi ja alla poika Niila Laurinpoika. Lauri Niilanpoika (s.1670) Maanselästä oli myös lautamiehenä useilla käräjillä Kuusamossa sekä muutoin käräjöimässä. Vuonna 1693 lautamiehenä ollessa hänet mainitaan lappalaiseksi. Seppo Ervasti on vuonna 2007 kirjoittanut Kuusamon kansanopiston historiapäivillä esittämäänsä esitelmään, että vuonna 1718 Kuusamon Maanselän kylässä asui Lauri Niilanpoika Aikasarria eli Tavajärvi. [3] [4] [5] [6] [7]

Vuonna 1757 Antti Laurinpoika Harri eli Tavajärvi asui tilaa veljensä Lauri Laurinpoika Harrin eli Tavajärven kanssa. Vuonna 1759 hän oli isäntänä ja toisen puolen omisti hänen veljensä Niilan vävy Paavali Tauriainen.  Paavali on ensimmäinen Tauriainen, joka saapui Tavajärvelle. Lauri Harri oli kummina v. 1731 veljensä Niila Tavajärven tyttärelle Helenalle (Lars Larsson Tavajärvi). Laurin perhessä v. 1760 on sin moder Helga sn. 1682. k. 1763. Laurin vaimo oli Marketta Antintytär Määttä. 25.6.1763 kuoli Antti Määtän leski Helena, joten rippikirjassa oleva Helga on Laurin anoppi ja Marketan äiti. [8] [9] [10]

Tätä Hari sukua voidaan jäljittää asiakirjalähtein vakuuttavasti aina vuoteen 1644 Maaselässä asuneeseen Antti Niilanpoikaan saakka. Antille en ole lähdemateriaaleista löytänyt sukunimeä. Isänsä esiintyy vain patronyyminä Antilla.  Kuusamon historiassa on maininta Aikasarria suvusta, joten Niila isä oli todennäköisesti sitä sukua.  Vanhoista arkistolähteistä löytyy myös Matti Niilanpoika (s. arviolta 1605). Olettavasti Matti oli tämän vanhemman Niilan poika – löytyy v. 1649 Maanselästä 1/2 mtl tilalta. Vuonna 1647 miehet ovat peräkkäin Maanselän kirjassa Anders Nilsson ja Mats Nilsson. [11] [12] [13]

Suurinosa mainitsemistani lähteistä Kuusamosta on Simo Ruokamon ylläpitämässä Oirula sivustolla https://oirula.kuvat.fi/

Tauriainen

Tauriala
Pudasjärven Rk 1700 Soivio Tauriala

Tauriaisia olen tutkinut, sen vuoksi, että ovat esipolviani.  Sukututkija Matti Lund on löytänyt Kainuun Tauriaisista varhaisimman maininnan vuodelta 1636, jolloin Lauri Tauriainen käräjillä pyysi jakamaan Peranganjoen vierellä olevan raiviomaan. Lauri mainitaan uudisasukkaaksi Kiannalta. Toinen osakas oli Lauri Torvinen. Sukututkijat Kimmo Kemppainen ja Matti Lund huomasivat, että Laurin nimi tuohon asiakirjaan oli kirjoitettu virheellisesti Hansiksi. [14]

Professori Alpo Räisänen on kirjoittanut seuraavaa:

Suomussalmen nykyasutus alkoi syntyä 1600 -luvun alusta lähtien. Koko laajan Piispajärven kylän ensimmäinen isäntä oli ilmeisesti Lauri Tauriainen, joka asuu Perangassa ainakin jo vuonna 1641. Hän on luultavasti perustanut sen Tauriala n:o 15:n, jonka 1700 -luvun puolimaissa valtasivat Räisäset. Peranka on samalla koko Suomussalmen ja Koillismaankin Tauriaisten kantapesä. [15]

Kuten huomaamme, Lauri oli Kainuussa jo muutama vuosi aiemmin.

Vanhin Lauri Tauriainen on s.n. 1590. Tällä Laurilla oli poika Lauri Laurinpoika s.n.1621. Lundin löytämän mukaan käräjillä vuonna 1682 tämä nuorempi Lauri oli asunut 16 vuotta Pekka Tervosen autioksi jättämää taloa.  Vuoden 1676 maakirjan mukaan Kiannalla oli jo neljä Tauriaisen tilaa, kaikki kooltaan 1/8 mtl. Isännät olivat Niilo, Matti, Lauri (s.1621) ja Antti. Tämä Lauri kuoli noin 1683, jonka jälkeen tilan otti haltuunsa hänen poikansa Lauri sn. 1640. Tätä Lauria ei enää näy kymmenysveroluettelossa vuoden 1686 jälkeen Kiannalla. [16] [17]

Lauri Laurinpoika Tauriaisen on kerrottu historiakirjoissa muuttaneen Pudasjärven Vanttajan kylään, joka sittemmin kuului Kuusamoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia mainitsee Tauriaiset sitkeänä kuusamolaisena uudisraivaajasukuna. Kirjan mukaan suku tuli Kuusamoon Paltamosta. Esko Pitkäsen puhtaaksikirjoittamasta Kuusamon vanhimmat uudistilat sivulta löytyy Lauri Laurinpoika Tauriainen isäntänä Pudasjärven Soivion Taurialassa tilalla v. 1689. Vuosina 1705-1711 tilan isännyttä hoiti Matti Laurinpoika Tauriainen. Sitten tila oli veronmaksukyvytön vuosina 1711-1720. Elettiinhän Suuren Pohjansodan aikaa. Vuonna 1721 sen isäntä oli Lauri Tauriaisen tyttären Annan mies Matti Erkinpoika Kurvinen. [18] [19]

Brita Matintyttären arvoitus?

Rovasti Koivisto on kirjannut tälle Lauri Laurinpoika Tauriaiselle vaimoksi Brita Matintyttären. Tätä Britaa on mielikuvituksen avulla yritetty sovittaa Aikasarrian sukuun kuuluvaksi. Tätä Britaa ei ole löytynyt mistään arkistolähteestä. On vain ainoastaan maininta Koiviston tutkimuksessa. Kuten yllä kerroin, mahdollisesti tuollainen kuin Matti Niilanpoika (Tavajärvi?) sn. 1605 oli olemassa Kuusamossa. Mutta tähänkin kannattaa suhtautua varauksella, sillä en ole tutkinut tämän Matin jälkiä tuon pidemmälle. On vain arvioni, että oli Antti Niilanpojan veli.

Kun olin päässyt tutkimuksessani siihen, että Lauri Laurinpoika Tauriainen löytyi Pudasjärven Soiviosta 1689, jonka jälkeen tilaa isännöi poikansa Matti Laurinpoika, löysin perheen Pudasjärven rippikirjasta v. 1700 Soiviosta.

Pudasjärven Kurkikylä

Ennenkuin mennen tähän edellämainittuun rippikirjaan kerron vielä tutkimuksistani Pudasjärven Kurkikylän maa-ja henkikirjoista sekä kymmenysluetteloista ja niistä löytämiäni tietoja. Soivion kylä kuului kauan sitten Pudasjärven Kurkikylään. Vuoden 1691 maakirjasta löytyi tieto, että Lauri Tauriainen asuu siellä. Seuraavan vuoden maakirjassa kerrotaan, että hän on uudistilallinen ja tila ylösotettu vuonna 1689. Hän sai silloin 8 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/12 mtl.  Lyhennysluettelossa vuonna 1689 hänet mainitaan koko nimellä Lauri Laurinpoika Tauriainen. Henkikirjassa samalta vuodelta Kurkikylän lopussa on uudistilallinen Matti Räisän vävy ja vaimo. Vävyn tai vaimon nimiä ei tuossa mainita, mutta hän on em. lähteiden mukaan juuri Lauri Laurinpoika Tauriainen (sn. 1640). Alempana tekstissä selvitän vielä hänen vaimostaan tarkemmin. Syy miksi Lauri lähti Perangasta Pudasjärven Soivioon (Kurkikylää) oli täysin luonnollinen, emäntähän sieltä Laurille löytyi ja pääsi kotivävyksi! Lähteet näihin löydät tästä: Mk 1689 Lyhennysluettelo 1689   Hk 1689 Mk 1691, Mk 1692 Mk 1695

Vuoden 1704 maakirjan mukaan Lauri oli jo vanha ja tila veronmaksukyvytön. 1705 tila otettiin kruunulle ja vuonna 1708 siihen kirjattiin isännäksi Matti Laurinpoika Tauriainen. Vuoden 1711 jälkeen ei ole saatavana maakirjoja. Seuraava maakirja tuolta alueelta oli vuoden 1729 ja siinä sanotaan että Kurenkylän Tauriaisen tila no 30 omistaa Matti, mutta sen on ollut autiona vuodesta 1727 koska asukas muutti Kuusamon Lappmarkkiin. Tämä Matti oli siis Lauri Laurinpoika Tauriaisen tyttären Annan mies Matti Erkinpoika Kurvinen. Lähteet: Mk 1704  Mk 1708 Mk 1729

Pudasjärven kirkonkirjojen antamat tiedot

Pudasjärven vanhin rippikirja on kaksiosainen. Ylimmät kirjaukset (usein myös alleviivattuja) ovat mielestäni ajalta 1700 -1710 ja alemmat kirjaukset sitten vuosilta 1711-12 välisiltä ajoilta. Seuraava rippikirja onkin 1713 alkava. Tähän päätelmään kaksiosaisuudesta ovat päässeet muutkin tutkijat. Tämän rippikirjan kaksiosaisuuden vuoksi (kun ei tutkija ole huomannut kaksiosaisuutta), on varmasti tullut sekaannuksia tämän suvun selvittämiseen.

Lauri Laurinpoika Tauriaisen perhe löytyy siis Pudasjärven Soivion Taurialasta 1700. Pudasjärven kuolleittenluettelossa on tieto, että Lauri kuoli 70-vuotiaana vuonna 1710. Hänet haudattiin 30 toukokuuta 1710. Kun katsotaan tuota 1700 alkavaa rippikirjaa, on siinä Lauri Laurinpoika Tauriainen, hänen vaimonsa oli Anna Matintytär Räisä ja poika Matti Laurinpoika, hänellä vaimona Elina Filipintytär (Tuovila). Kyseisessä rippikirjassa heillä oli lapset Anna ja Lauri. Lauri Matinpoika oli tuolloin vielä alaikäinen ja naimaton. Tämä osuus rippikirjasta on siis mielestäni ajallisesti n. 1700-1710. Tämän kirjauksen alla on eri käsialalla kirjoitettuna Matti Tauriainen, vaimo, poika Lauri, jolla vaimona Valpuri sekä piika Kaarina.  Lauri Matinpoika oli siis tullut kypsään ikään. Vuonna 1711 hän oli noin 19 -vuotias ja avioitunut Valpuri nimisen naisen kanssa. Tietojeni mukaan Lauri Matinpoika Tauriaisen (sn.1692) vaimo oli Valpuri Kurvinen. Tässä ei enää ole isä Lauria mainittuna. Hänhän kuoli 1710.

Pudasjärven kuolleittenluettelosta 1711 löytyy myös Annan kuolema.  Kuollut Lauri Antinpoika Tauriaisen leski 5. helmikuuta 1711, kuollessa Anna oli 60-vuotias eli olisi syntynyt noin 1651. Tässä Laurin patronyymi on todennäköisesti väärin Antti, pitäisi olla Lauri. (Lisäksi Hiskiin tämän Annan lähiomaiseksi on virheellisesti kirjattu Lauri Antinpoika Lehtolainen). Anna on haudattu Kuusamossa. Annan syntymävuosi kuoliniästä laskettuna antaa viitettä, että Lauri oli samaa ikäluokkaa. Tämä antaa pienen lisätodisteen siitä, että Pudasjärven rippikirjassa 1700 on todellakin Lauri Laurinpoika Tauriainen sn. 1640. Koivisto on siis kirjoittanut jostain kumman syystä Anna Matintyttären Brita Matintyttäreksi!? Myöskään siis Annaa ei mainita Pudasjärven rk:ssa 1700 alaosassa, ei – koska hän oli tuolloin jo kuollut. [20] [21]

Matti ja Elina löytyvät vielä v. 1713 rippikirjasta Soivion Taurialasta. Poika Lauri ei ole tässä enää, sillä hän vaimoineen mahtoi muuttaa lähistölle, he saivat lapsia, joista kaksoset Heikki ja Sihveri asuivat (ainakin vdsta 1767) sitten myöhemmin Poussun Vanttajan Jouhteniemessä. Tuolloin Soiviossa asui Heikki Manninen, joka myöhemmin kirjattiin Tauriaiseksi. Laurin puoliso taisikin kuolla näiden kaksosten synnyttämiseen elokuussa 1739. [22] [23]

Tauriaisdilemmoja lisää

On myös esitetty joissain tutkimuksissa, että Lauri Laurinpoika Tauriaisella sn. 1640 olisi ollut poika Lauri sn. 1665. Tämä Lauri on näiden muiden tutkimusten mukaan juuri hän, joka asui Pudasjärven Soiviossa 1700, mutta itse olen tästä eri mieltä, kuten yllä oleva kirjoitukseni kertookin. Tämä samainen Lauri on toisissa tutkimuksissa Matti Tauriaisen sn 1642 poika. (En ole arkistolähteistä löytänyt tällaista Mattia s. 1642, joten uskon sen olevan virhe)  Tälle Lauri Matinpojalle on noissa tutkimuksissa esitetty vaimoksi Anna Räisää. Mutta jos em. rippikirjaa katsoo, niin siinä selkeästi sanotaan Laurinpojaksi, joten tulkinta Matinpojasta on väärä. Lisäksi tälle Matti Laurinpoika Tauriaiselle on sovitettu pojaksi Mattia sn. 1668, jolla vaimona Elina Filipintytär. Rippikirjassa 1700 kuitenkin lukee aivan selkeästi Matti Laurinpoika (jonka olen arvioinut syntyneeksi 1670), jonka vaimo Elina oli – sellaista kuin Matti Matinpoikaa ei siinä ole.  Lisäksi rk 1713 kertoo Soivion Taurialasta, että siellä asuu lapseton pariskunta Matti Tauriainen ja Elina Filipintytär. Matti ja Elina saivat tyttären Annan ja yhden pojan Filipin 1708. Ehkä tämä poika menehtyi pienenä eikä sen vuoksi ole mainittuna 1713 rk:ssa?

Onko tämä em. Matti sama henkilö, joka saa lapsen Valpuri Erkintyttären (kastettujen luettelossa on virhe äidin etunimessä Marketta) kanssa Soiviossa 1695? Lisäksi Matti Tauriainen niminen mies saa lapsia Soiviossa vielä 1700, 1704 ja 1706. Äidin nimeä ei mainita syntyneidenluettelossa. Itse mietin, että tämä Matti olisi sama kuin Matti Laurinpoika sn. 1670, jolla ensimmäinen vaimo oli Valpuri Erkintytär (vihitty 1694 Pudasjärvellä, kuollut noin 1705, haudattu 16.7.1705) ja toinen Elina Filipintytär. Perustan käsitykseni siihen, ettei Soiviossa tuolloin elänyt löytöjeni mukaan muita Matti Tauriaisia.  [24] [25]

Kävin läpi Matti Tauriaisen lasten kasteet Soiviossa ja kummit jos ne antaisivat jotain viitettä

  • kastettu 21.12.1695 Lauri – vanhemmat Matti Tauriainen ja Marketta Erkintytär.

Kummit: Heikki Valtanen, Lauri Laurinpoika, Agneta Matintr sekä Marketta Laurintr. (Harmittavasti kolmelle jälkimmäiselle ei sukunimeä)

  • kastettu 13.3.1700 Anna – isä Matti Tauriainen (ei äidin nimeä)

Kummit. Risto Tauriainen, Erkki Kurvinen, Anna Matintr ja Anna Paavontytär.

Tämä Risto mahtanee olla siis Matin veli ja Anna Matintr hänen vaimonsa. Erkki Kurvinen mahtoi olla Matin sisaren Annan appiukko.

  • kastettu 7.1.1704 Matti – isä Matti Tauriainen (ei äidin nimeä)

Kummit: Juho Heikinpoika, Paavali Poussunvaara sekä Materon leski Anna

  • kastettu 18.11.1706 Anna – isä Matti Tauriainen (ei äidin nimeä)

Kummit: Risto Laurinpoika (Tauriainen, Matin veli?), Jooseppi Polojärvi, Agneta Matintytär ja Anna Laurintytär. (harmittavasti kahdelle viimeiselle ei sukunimeä)

  • kastettu 7.6.1708 – Filip – vanhemmat Matti Tauriainen ja Elina Filipintytär Tuovila

Kummit: Heikki Veteläinen, vaimo Elina Hyttinen, Paavali Veteläinen, vaimo Kerttu Heiskanen, Paavali Hiltunen ja piika Kaarina Matintytär Hiltunen.  [26] [27] [28] [29] [30] [31]

Tarkistin myös Pudasjärven Kurkikylän henkikirjat ajalta 1692-1713. Niistä selvisi täydellisesti, että Marketta Erkintytär on väärin kirjoitettu kastekirjaan. Oikea on Valpuri Erkintytär. Valpuri esiintyy Matti Laurinpojan vaimona aina vuoteen 1704. Sen jäljeen Matin vaimona on Elina. Hk 1695 Hk 1704 Hk 1707

Matti Tauriaisen vaimo Valpuri haudattiin Pudasjärvellä 16.7.1705, joten ensimmäiset lapset olisivat aina Mattiin s. 1704 saakka Valpurille ja Anna tyttärestä s. 1706 lähtien Elinalle. Matti Laurinpoika Tauriasen täytyi avioitui melkoisen nopeasti Elinan kanssa, koska nuorin lapsi oli vasta vajaa 2 vuotta vanha äidin menehtyessä.

Monia arvoituksia vielä jää tutkittavaksi Tauriaisten suvussa, mutta tärkein minulle henkilökohtaisesi oli tutkia Tavajärvet sekä Lauri Laurinpoika Tauriaisen sn. 1640 vaimon mysteeri. Olen siis ylpeästi Anna Matintytär Räisän jälkeläinen. Hänestä nyt tutkimustyöni jatkuukin taaksepäin. Sukututkimushan ei ole koskaan valmis ja tässä se taas hyvin nähtiin.

Muhoksella syyskuun lopulla 2017

– Sari Heimonen

 

 

[1] Oirula sivusto, Lähteitä, Toisenkäden, Rovasti Koivisto, Kuusamo, 0743 Tauriainen

[2] Oulun sukututkijat 2006 1-2 & 2007 1, Pitkänen Esko: Korjauksia Kuusamolaisukuihin 1-3

[3] Kuusamon verokirja 1762 ote Maanselkä, saatu Esko Pitkäseltä v. 2014

[4] Kuusamon rk 1760-1766

[5] Kuusamon verokirja Maanselkä 1723

[6] Kuusamon käräjät 1693,1701, 1705, 1720

[7] Oulun sukututkija 2007/1, Ervasti Seppo: Suomalaisten uudisasukkaiden elämäntapa 1700-luvulla, s. 9

[8] Kuusamon verokirja Maanselkä 1757

[9] Kuusamon verokirja Maanselkä 1759

[10] Kuusamo syntyneet-vihityt-kuolleet 1730-1764 IK232 I C:1, kuva 9

[11] Kuusamon verokirja Maanselkä 1644

[12] Kuusamon verokirja Maanselkä 1649

[13] Kuusamon verokirja Maanselkä 1647

[14] Lund Matti, Sukuforum v. 2011, Kainuun Tauriaisten lähtökohta

[15] Räisänen Alpo, Suomussalmen Piispajärven asutushistoriaa 1600 – 1800 -luvulta, s. 5

[16] Pohjois-Pohjanmaan lt mk 1676, s. 160

[17] Pohjois-Pohjanmaan lt tk 1686, s. 843 v

[18] PP.n ja Lapin historia, osa V, s. 63

[19] Pitkänen Esko, Pitkä suvun kotisivut, Kuusamo uudistilat, Kuusamon vanhimmat uudistilat, s. 2

[20] KA, Pudasjärven rk 1700, kuva 101

[21] KA, Pudasjärven kl 1708-1734, vuosi 1711 nro 14

[22] KA, Pudasjärven rk 1713-1722, kuva 37

[23] KA: Kuusamon rk 1767-1773, kuva 112

[24] Jurvansuu kotisivu, Lars Tauriainen sn. 1590, Mats ja Juliaana Tauriaisen lapsia nro 1

[25] SSHY, Pudasjärven sl 1686-1709, kuva 91

[26] KA, Pudasjärven sl 1686-1790, vuosi 1695 nro 27

[27] KA, Pudasjärven sl 1686-1700, vuosi 1700 nro 3

[28] KA, Pudasjärven sl 1686-700, vuosi 1704 nro 2

[29] KA, Pudasjärven sl 1686-1700, vuosi 1706 kuva 115

[30] KA, Pudasjärven sl 1686-1700, vuosi 1708 nro 21

[31] KA, Pudasjärven vl, vuosi 1694 kuva 83

Mainokset