Oliko Vienan Karjalassa kaksi Perttusen sukua?

Potap

Olen systemaattisesti vuosien ajan tallentanut arkistolähteistä sekä Vienan, että Oulujoen/ Laitasaaren Perttusia. Pääosin keskittyen kuitenkin Vienan Latvajärven Perttusten tutkimiseen. Käytössäni on arkistolähteitä alueelta aina vuodesta 1678 vuoteen 1910.

Latvajärven Perttusten kanta-tuatto oli Foma. Hänellä oli kaksi poikaa Potap sn. 1715 ja Prohor sn. 1716.  Potap muutti Vuokkiniemestä Latvajärvelle aikavälillä 1754-63. Tämä tieto mainitaan revisiossa vuodelta 1762-63. Hänen veljensä Prohor myös asui Latvajärvessä vuoden 1782 revision mukaan. Runokuningas Arhippa Perttunen on Potap Fomanpojan jälkeläinen. Missään ei näille ole mainintaa, että he tulivat Suomen alueelta, silloisesta Ruotsista.

Lisäksi molempien veljesten kahdesta miespuolisesta suorassa isälinjassa olevasta jälkeläisestä on otettu Y-DNA testi ja he ovat eri haploryhmää kuin Oulujoen/Laitasaaren Perttuset, joista on kolme testiä. He eivät millään siis voi olla sama isälinjainen suku. Olen tästä kirjoittanut mm. Karjalan Heimo lehteen, Oulun Sukututkimusseuran jäsenlehteen sekä Vuokkiniemi-Seuran kotisivuille. Voit lukea artikkelin täältä.

Taustaa Perttusen suvun asuma-alueista Vienassa

Matti Pöllä on kirjoittanut kirjassaan Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800 luvulla s. 132 seuraavaa: ”Akonlahden ympäristöstä on tallennettu paikannimet Pertu (metsäalue 1876), Pertulambi eli Pertullampi (suon nimenä v. 1876), Pertu niminen lähde (1876) ja Pertu niminen kala-apaja (1876). Pöllä kirjoittaa myös, että Perttusia ei mainita Akonlahden asukkaiden joukossa 1800 -luvulla, joten seudun runsas Perttu -alkuinen paikannimistö on tulkittava muistoksi Perttusten asumisesta kylässä joskus ennen 1800 lukua.” Pöllä mainitsee myös tässä Perttusten suvun toisesta haarastakin! Hän kertoo että se toinen haara olisi asuttanut Kiihtehenjärven pohjoispäätä. Sitten hän päätyy ajatukseen,  että Perttuset ovat asuneet Akonlahdessa vuosien 1679-1718 välisenä aikana.

Mahdollisesti nämä Pöllän mainitsema paikannimet kuitenkin ovat Niskajärven tai Vuokinsalmen alueella,  enemmänkin kuin Akonlahdessa.

Denis Kuzmin on keruumatkoillaan kerännyt muistitietoa Perttusten asuma-alueista: ”Perttuja/Perttusia asui myös Vuokkiniemen Cenassa, Puahkomievuarassa ja Kivijärvellä, sekä Kuorilahden kylässä Tuoppajärven rannalla, jossa heidän virallinen sukunimensä oli Artemjev. ”

Niskajärven Perttuset

Perttunen

Pertti Virtaranta on kirjoittanut kirjaansa Polku Sammui s. 205 seuraavaa: ”Vanhastaan Niskajärvessä oli myös Hilatan talo. Hilatan isä oli ollut Stahvei” Aikaisempi muistitieto Hilatasta ja Stahveista oli, että he olisivat Lesosen sukuun kuuluvia. Tämä muistitieto on nyt kumottu arkistolähteitä tutkimalla.

Stahvein (alkup. Evstafeij) ja hänen poikansa Hilatan (alkup. Feofilakt) sukunimenä varhaisissa arkistolähteissä on Andrejev.  Stahvei muutti vuonna 1824 Niskajärveen.

Tämän perheen sukujuuret menevät Vienan Latvajärveen ja suku alkaa Latvajärveen nyk. Suomen alueelta – silloisesta Ruotsista tulleesta Andreij Petrovista sn. 1723. Hän tuli Latvajärvelle aikavälillä 1745-63. Andrein tultua Venäjälle hänet kastettiin ortodoksiseen uskoon, näin kerrotaan Latvajärven revisiossa vuonna 1782.

Hänelle mainitaan Latvajärvessä vaimo Ustenia Moisejeva sn. 1733 Kiimasjärveltä ja poika Luka sn. 1759. Itse Andreij kuoli Latvajärvessä vuonna 1778. Poika Luka oli rekrytoitu armeijaan vuonna 1779. Leski Ustenija Moisejeva muutti Niskajärveen viimeistään 1793 poikineen. Talon isäntänä oli vanhin poika Luka Andrejev.

Yksi Andreijn ja Ustenian pojista Uljan (myös. Ilja) muutti Niskajärvestä Nilmalahteen Dobrinien vävyksi.  Sekä Stepan Lukanpojalle, että Hilatta Stahveinpojalle on Niskajärven revisiossa 1834-50 kirjattu sukunimeksi Pertujev – siis Perttunen.  Lisäksi, kun Hilatta Stahveinpojan tytär Tatjana kastetiin heinäkuussa 1854 Niskajärvessä on Hilatan sukunimenä Pertujev.

Vuokinsalmelta Tuoppajärvelle?

Vuokinsalmi 1834

Kuzmin keräämä perimätieto kertoo, että Perttusia on asunut myös Tuoppajärvellä Kuorilahden kylässä, jossa heidän virallinen sukunimi on Artemjev. Vuokinsalmella asui 1834 Feodor Ivanov Pertujev eli Huotari Iivananpoika Perttunen sn. 1800. Hänen mainitaan muuttaneen sieltä vuonna 1836 ja olevan nyt Kemin (tässä tarkoitetaan Vienan Kemiä) kaupungin asukas.

Hän saattanee olla se, jonka jälkeläiset asuivat Tuoppajärven Kuorilahdessa. Tämä on kuitenkin toistaisesti täysin vahvistamatonta tietoa, joka vaatii lisätutkimista arkistolähteistä.

Tarinat Suomesta tulosta?

Näin ollen siis emeritusprofessori  Matti Pöllä saattoi oikeassa siinä, että Perttusia mahtanee olla kaksi. Mutta se, että tätä Andrei Petrovia en ole mitenkään pystynyt yhdistämään Arhippa Perttusen sukuun, joka alkaa Potap Homanpojasta.

Tästä kuitenkin mahtanee olla peräisin perimätieto, että Perttusten suku on tullut Suomesta Oulujoelta. Kun Andreij Petrov kastettiin ortodoksiseen uskoon, hänelle tietysti siinä samassa annettiin venäläinen nimi tavan mukaan. Hän on voinut ehkä olla ennen kastettaan Antti Pertunpoika tai Antti Perttunen? Tällaisia löytyy kaksikin Laitasaaresta Muhokselta.

Lisäksi mielenkiintoista on, että Laitasaaren Laukan no 24 tilalla aikoinaan asui Simo Pertunpoika Perttunen, joka on käynyt ainakin Venäjällä vuoden 1652 tuomiokirjan mukaan. Hän kuitenkin  palasi sieltä asumaan Laitasaareen mistä oli lähtöisin.

Toinen mielenkiintoinen yhtymä on, että Olli Perttunen saapui Venäjältä Ylikiiminkiin mukanaan kolme poikaa ja vaimo Martta. Yksi pojista oli Lukas niminen. Ollille on Ylikiimingin rippikirjassa merkintä (suomennos Ritva Nygren): ”Tulleet Venäjältä ja luopuneet heidän aikaisemmasta kreikkalaisesta uskonnostaan sekä sittemmin otettu evankelis-luterilaiseen seurakuntaamme 17.2.1754 eli kahdeksantena sunnuntaina ennen pääsiäistä Iin emäkirkossa, käyneet ensimmäisen kerran Herran Pyhällä Ehtoollisella 12.4., mikä oli pitkäperjantai, täällä Ylikiimingissä.

Tämä Ollin muuttoaika Ylikiiminkiin on sinänsä mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan muutti Potap Fomanpoika Vuokkiniemestä Latvajärvelle.

Perttusten arvoituksien tutkiminen osaltani taitaa edelleen saada jatkoa, sillä tämän selvittäminen kiehtoo valtavasti! Sekin vielä selvittämättä, että miksi Potap Fomanpojan jälkeläisillä on sukunimenä Perttunen? Heillehän ei ole mitään mainintaa Suomesta tulosta missään lähteessä. Yksi arvailuni on, että joku heistä saattoi mennä vävyksi Andreij Petroville, josta otti sitten sukunimekseen tavan mukaan Perttusen. Valitettavasti kuitenkaan Andreille ei ole kirjattu arkistolähteisiin yhtään tytärtä, tai ainakaan toistaiseksi en ole heitä löytänyt. Tällainen perimätietohan on olemassa vävyksi tulosta. Arhippa Perttusen isän vaarin on myös sanottu tulleen kotivävyksi Latvajärvelle. Vuonna 1959 Jaakko Rugojev on haastatellut Tatjana os. Perttusta ja hän on kertonut, että: ” Häiskyaikana (=sotavuosina) on tullut pakoh yksi mies, Jussi nimellini, ruvennu vävyksi ja siitä se on lähten se juuri (=suku) juoksomah

Jussi nimi on Ivan Venäjällä ja tämä Jussi kaiketi ei sitten olisi ollenkaan alkuaan Perttusia, vaan jotain aivan muuta sukua.  Kuitenkin Arhipan isän vaari oli nimeltään Foma.

Tutkimus jatkukoon!

Muhoksella 24.4.2017

Sari Heimonen

Lähteinä käytetty revisioita 1745, 1763 sekä tämän täydennysluettelo, 1782, 1811, 1834-1850 sekä tämän täydennysluettelo, metrikkakirjat ajalta 1780-1905, rippikirjat 1793, 1900, 1910 sekä talousluettelo 1866.

Mainokset