Vaka Vanha Väinämöini – tietäjä iänikuini

Julkaisen tämän artikkelini 4.11.2019 vielä keskeneräisenä.  Tekstin muokkaus kesken, tutkimus on ok.  Lähdeluettelo puuttuu. Lisään myöhemmin. Tutkimukset on tehty alkuperäisistä lähteistä.

Kuva linkitetty sivulleni www.juminkeko.fi sivulta.

Kuka hän oli sukujuuriltaan?

Olen tutkinut jo pitkään Väinämöisen mallina olleen miehen juuria. Väinämöisen – kenet myö tiedämme Akseli Gallen-Kallelan maalauksista. Mallina on hänelle ollut Uljan Eliaksenpoika Ahtonen. Rimmin Uljaska.

Historijoitsija Matti Pöllän mukaan Ahtonen sukua esiintyi v. 1762 Munankilahdessa. Hän myös kertoi kirjassaan, että Kainuussa 1900 -luvulla asunut Ahtosten suku olisi vienalaissuvun jälkeläisiä. Siinä hän on ollut erittäin oikeassa, vienalaisia olivat Kainuun Ahtoset mitä suuremmassa määrin!

Mitä perimätieto kertoo meille?

Perimätietoa tiedetään: ”Kainuun Kuivajärven ja Hietajärven kantaisänä pidetty Tomenttei Sikoff myöhemmin nimellä Lari Huovinen oli paennut pitkää sotapalvelusta Vienan Karjalan Suikujärveltä läheltä Sorokan kaupunkia Ruotsiin Hietajärvelle Ahtosen rengiksi 1700-luvulla. Siellä eleli jo häntä ennen muuan Ahtonen-niminen mies, hänkin biegloi, kuten sotilaskarkureita nimitetään Itä-Karjalassa. Tämä oli paennut myös Venäjän Karjalasta Suikujärven Koivuniemestä ja asettui asumaan Hietajärven rannalle. Tomenttei oli Ahtosen renkinä kymmenen vuotta ja sitten meni naimisiin Latvajärvestä kotoisin olevan Toarie Lesosen kanssa”

Polku Sammui kirjassa s. 116 kerrotaan: ” Ahtosten ja Huovisen suvut ovat tulleet Rimmille runsaat sata vuotta sitten.” Näin on kertonut Iivana Ahtonen Virtarannalle: ” Kuhmon etelä-ääreltä Lauvuksen kannakselta oli hallavuosina Kauro eli Kalle Ahtosen perhe lähetty piänelolla eli kerjuulle Venäjän puolelle. Perheeseen kuuluivat isä ja äiti, sekä 6-vuotias poika Uljaska. Joukko asettui pitkäksi aikaa Saalaan – missäpäin Venäjää tällainen Saala on, sitä ei Iivana tiennyt (sitä ei tienneet muutkaan rimpiläiset, joilta Saalaa kyselin). Alunperin luterilaisen Ahtosen perhe kääntyi Venäjällä ortodoksiseen uskoon. Saalassa kuolivat vanhemmat ja siellä avioitui Uljaska, Kontrattaisen Outin kanssa. Outi, pikkarainen ihminen, oli lähtöisin Vuokinsalmesta Kontratan talosta. Kun Uljaska ja Outi palasivat Suomeen, heillä oli jo 6-vuotias (t. 9 vuotias) poika Vasselei.”

Varhaista arkistolähdetietoa Ahtosista Vienassa

Denis Kuzminin tutkimusten mukaan vuonna 1678 Suikujärvellä mainitaan Avtomonko Ananjiniin (*Ahto Ananienpoika), jolla oli 10-vuotias poika Jakuško ( eli Jaakko). Valvontakirjassa vuodelta 1707 on mainittu vuorostaan, että vuonna 1705 Suikujärven kylästä meni tietymättömiin Jakov Avtomonov Aleksei-poikansa kanssa. Täten on hyvin mahdollista, että juuri Jaakko Ahtonpoika tai Ahtosen Aleksei (Aleksei Jaakonpoika ja Ahton pojanpoika) oli Kainuun Ahtosten hyvin varhainen kantaisä. Voidaan olettaa, että suku asettui mahdollisesti asumaan ensin Koivuniemen kylään ja jo sieltä lähti Ruotsin (Suomen) puolelle.

Vienan Koivuniemen (Деревни Березова наволока) kylästä v. 1763 revisiosta löysin Ivan Ahtamonov Иван Афтамонов eli Iivana Ahtamoninpoika sn. 1729, kuoli noin 1766 Koivuniemen kylä. Hänellä oli ainakin kuusi poikaa, joista yksi oli tuolloin 15-vuotias Georgij Ivanov (sn. 1748). Hän siis on Yrjö Juhonpoika Ahtonen joka kuoli 13.1.1833 Suomussalmen Vuokin Autiossa no 27

Perhe piänelolla Saalassa

Aiemmin perimätiedossa ollut piänelo ja Saala olivat todennäköisesti Vartiuksen Kostamuksen alueella! Saalaksi epäilen Vuokinsalmea tai Sappovaaraa (myöhemmin tästä alempana).Tarkastelin nimittäin Vuokinsalmen revisiota 1850 niin tuolloin siellä asui Egor Egorov Ahtonin sn. 1805 – siis Georgij Ivanov Ahtamonovin (Jöran Juhonpoika Ahtosen) nuorin poika! Egorilla on vaimona Vuokinsalmessa Fevronia Petrova sn. 1776! Ikäeroa pariskunnalla siis 29 vuotta. Kuitenkin tässä on jotain hämärää, sillä Jöran Juhonpoika Ahtosen pojaksi 1820-29 Kuhmon henkikirjoissa mainitaan Uljan, joka on sn. 1805. Uljanilla on myös vaimo Johanna.Todennäköisesti kyse on samasta henkilöstä, joka esiintyy sitten Vuokinsalmessa Egor nimisenä.

Kauro eli Kalle oli Uljaskan isoukin veli – ainoa Kauro, jonka suvusta olen löytänyt eli Gavrill Ivanov Aftamonov (sn 1753) Koivuniemestä – häntä siis todennäköisesti muistellaan edellisessä, kun kerrotaan Kauron perheen lähteneen piänelolle?

Tuon tiedon mukaan, että vanhemmat Uljaska ja Outi palasivat takaisin Saalasta, kun heidän poikansa Vasselei oli 6 (tai 9 v.) niin sen olisin pitänyt tapahtua siis noin 1852-1855 välisenä aikana. Se tieto, että Uljaskan vanhemmat kuolivat Saalassa, ei pitäne paikkansa ainakaan ihan täysin, kun seuraa henkikirjojen tietoja Rimmiltä.

Uljaskan isälinja mahdollisesti Akonlahden Nikutejeveja

Uljaskan isäksi on joinain vuosina Vaasan ort.srk rippikirjoissa välillä kirjoitettu Gavrill (Julian Gavrilov Ahtonen), mutta se on mielestäni virhe. Isä on selkeästi arkistolähteissä Eskill. Uljaskan isä oli Eskill Feodorov Ahtonen. Hän oli syntynyt Kuhmon Lentuan kylässä 26.4.1798. Uljaskan äiti oli Justiina sn. 1812, mutta hänen sukuaan en saanut selvitettyä.

Eskillin ja Justiinan lapset syntyneet seuraavasti:

  • Julian eli Uljaska sn. 1829-30
  • Elena sn. 1832
  • Simon sn. 1843
  • Maria sn. 1850-51

Uljaskan vanhemmat eivät ilmeisesti olleet kirkollisessa avioliitossa, joten hänet kastettiin -jos kastettiin,  äidinsä sukunimelle Ahtonen. Äiti siis Anna Jöranintytär Ahtonen s. 21.7.1771 Kuhmo Lentua Valtala sekä isä Feodor Feodorov Huotarinen sn. 1774 Akonlahti. Feodor isän juuret mielestäni ehkä johtavat Akonlahden Nikutjeveihin eli Nykäsiin isälinjassa. Kantatuattona on Jakov Grigorjev Nikutjev syntynyt ilmeisesti Miinoassa, kuoli noin 1780 Akonlahdessa. Tämän voisi paljastaa Y-DNA testi Nikutjeveistä ja Uljaskan mieslinjaisesta jälkeläisestä. 

Eskillillä oli myös vanhempi sisar Dorde eli Dorothea s. 2.1.1796. Dorden myöhemmistä vaiheista ei minulla ole tietoa.

Annan isä oli puolestaan Grigorij Ivanov Aftamonov- Suomessa nimi on kijoitettu Jöran Juhonpoika Ahtonen. Hän oli syntynyt Vienan Suikujärven Koivuniemen kylässä noin 1748/49. Jöranin vaimo oli Marketta Juhontytär Haverinen s. 12.11.1755 Kuhmo Lentua Valtala 14.

Jöran Juhonpoika Ahtosen perhe

Grigorij Ivanov Afamonoville (Jöran Juhonpoika Ahtonen – Yrjö Juhonpoika Ahtonen) kerrotaan, että hänet oli rekrytoitu armeijaan Vienan Karjalan Suikujärven Koivuniemen kylästä vuonna 1769. Kuten jo tiedämme, että hän tuli piekloina pakoon Venäjän 25 vuotiasta armeijaa silloisen Ruotsin puolelle.Mutta hän ei tullut Hietajärvelle vaan Kuhmon Lentuan kylään. Hän löytyykin vuoden 1774 Kajaanin jääkäripataljoonan pääkatselmusluettelosta. Siinä kerrotaan, että hän on astunut palvelukseen vuonna 1773 ja hän on tullut aiemman ruotusotilaan Matti Rötbeckin tilalle. Tämä ruotu oli numerolla 145. 

Jöranille ja Marketalle syntyivät ainakin seuraavat lapset, joista ensimmäinen Anna oli siis Rimmin Uljaskan isoäiti. Jöranin sanotaan asuneen Lentuan Valtalassa no 14 jo vuonna 1770. Henkikirjoista Valtalasta hänen tiedot (itseasiassa vain vaimo mainitaan) löytää vasta v. 1774 -hän oli nimittäin sotilas ja sotilasnimenä Rötbeck.

  • Anna Ahtonen, s. 21.7.1771 ilmeisesti Kuhmo Lentua Valtala – puoliso Eskill Feodorov Feodorov sn. 1774 Akonlahti. Uljaskan isovanhemmat.
  • Tuomas Ahtonen, s. 10.1.1774 Kuhmo Lentua Valtala, k. 3.1.1791 Kuhmo Lentua Korpivaara no 66.
  • Agneta Ahtonen, s. 26.12.1775 Kuhmo
  • Johannes Ahtonen, s. 15.11.1777 Kuhmo
  • Pietari Ahtonen, s. 27.12.1779 Kuhmo – Puoliso Kaarina Pulkkinen s. 4.4.1781, Kuhmon rk:ssa 1794 maininta, että muuttanut 5.7.1837 muuttokirjalla Venäjälle
  • Marketta Ahtonen, s. 31.1.1782 Kuhmo – Suomussalmen rk:ssa 1810 maininta, että vihitty Arkangelin kuvernementtiin
  • Eskill Ahtonen, s. 5.6.1784 Kuhmo, k. 1.8.1795 Kuhmo Lentua Korpivaara no 66.
  • Jöran Ahtonen, s. 19.7.1787 Kuhmo Lentua Pulkkila no 14 – Suomussalmen rk:ssa 1810 maininta, että muuttanut Arkangelin kuvernemettiin, Kuhmon rk:ssa maininta, että muuttanut muuttokirjalla 5.7.1837 Venäjälle
  • Kaarina Ahtonen, s. 8.3.1790 Kuhmo Lentua Karppavaara  66 – Suomussalmen rk:ssa 1810 maininta, että on Venäjällä
  • Iisakki Ahtonen, s. 6.3.1793 Kuhmo Lentua Karppavaara 66 , Kuhmon rk.ssa 1794 maininta, että muuttanut muuttokirjalla 5.7.1837 Venäjälle, mutta tässä täytynee olla virhe, sillä Iisakki kuoli 1.1.1826 Suomussalmen Vuokin Autiossa no 27. 
  • Pieta Ahtonen, s. 14.9.1797 Kuhmo Lentua Karppavaara 66
  • Julijan Ahtonen, s.n. 1805 puoliso Johanna – Vuokinsalmessa 1837 sinne muuttanut nimellä Egor Egorov Ahtonin ja vaimo Fevronia. Heitä ei kuitenkaan enää löydy Vuokinsalmesta v. 1890 rippikirjasta.

Jöran ja Marketta muuttivat Valtalasta sitten Lentuan Pulkkilaan no 14 ja sen jälkeen uudistilalliseksi Lentuan Karppavaaraan no 66. Sieltä perhe muutti Suomussalmen Vuokin Autioon no 27 viimeistään v. 1801.

Rimmille Kontokin Sappovaaralta?

Denis Kuzminin kirjassa Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa s. 332 on hänen löytämänsä tieto Rytkölän kirjasta, että Rimmille Ahtoset muuttivat Kontokin Sappovaarasta perimätiedon mukaan. Oliko Sappovaara se perimätiedoissa mainittu Saala?

Uljaskalle on tiedossa, että hän oli ensin Vartiuksen Rimmin no 9 torpparina v. 1875, josta hänet henkikirjoista löytääkin vaimonsa (jota henkikirjassa kutsutaan morsiammeksi!), isänsä ja äidinsä kanssa. Tilan kerrotaan olevan uudistila ja ilman asukkaita. Isä Eskill oli elossa vielä yli-ikäisenä (ei tarvinnut maksaa henkiveroa) vuonna 1877, mutta häntä ei mainita enää v. 1879. Äiti elää vielä poikansa perheessä. Talossa asui tuolloin yhteensä 10 henkilöä.

Kontokin Sappovaarasta ei ole lähdemateriaalia kyseiseltä ajalta käytössäni, joten en pysty varmistamaan asuivatko he ennen v. 1875 siellä. Myöskään Vartiusta ei mainita Kajaanin pitäjän henkikirjoissa ennen v. 1875.

Uljaskan vaimo Outi oli Perttusia

Uljaskan vaimo oli Evdokija Stepanova sn. 1831 ja hän kuoli ennen vuotta 1911 Vartiuksessa. Evdokija oli Suomessa nimeltään Outi. Hänen kerrotaan olleen kotoisin Vuokinsalmesta ja olleen Kontrattaisen Outi. Pauli Laukkasen keräämistä tiedoista selvisi, että Evdokija olisi vuokinsalmelaista Lukkasen sukua. Kuitenkaan 1850 revisiossa ei ole kyseisessä kylässä Lukkasiksi tunnistettavia lainkaan. Eikä edes ketään Kontrattaa. Vuoden 1890 Vuokinsalmen rippikirjassa mainitaan Kontratta, mutta hän on jo tuolloin kuollut. Kontratan leski oli Agafia Iudinova Lukina sn. 1833. Laukkasen keräämistä tiedoista myös ilmenee, että tämä Kontratan isä olisi ollut Stepan, joten hänkin passaisi Evdokijan veljeksi, sillä Kontratta oli tuon mukaan sn. 1829. Tämän johdosta olisi loogista ajatella, että Kontrattaisen nimitys Outille tuli veljensä talosta. Vuonna 1811 ei myöskään asunut Vuokinsalmessa yhtään Lukaa, josta nimi Lukkanen olisi voinut tulla. Lähdin sitten katsomaan naapurikyliä ja sieltä löysinkin Outin kotonaan asumassa! Niskajärvessä asui v. 1811 Luka Andrejevin poika Stepan sn. 1790. Tämä suku oli Ruotsista (eli Suomesta) Latvajärveen tullut Perttusen suku, josta olenkin aiemmin jo artikkelin kirjoittanut. Evdokija Stepanova Lukin asui vuonna 1850 vielä kotonaan Niskajärvessä ja tuolloin hän oli 19.-vuotias eli sn. 1831. Perheessä myös mainitaan Evdokijan veli Kontratta sn. 1830. Ilmeisesti siis Kontrattaisen Outi nimi tuli hänen veljestään – veljen nimellä olevasta talosta.

© teksti ja tutkimus 2019 Sari Maarit Karjalainen

Sivun linkkiä saa jakaa. Ei saa laittaa tietoja Geniin, MyHeritageen yms. kaupallisiin sukututkimuspalveluihin internetissä. Itsellenne omalle tietokoneelle olevalle ohjelmalle saa tallentaa tiedot, mikäli mainitsette lähteen. Jos tiedot julkaistaan jossain sukukirjassa, mainitkaa sukututkimuksen tekijä.

Muhoksella 4.11.2019

Sari Karjalainen, sukututkija

Erityisalana Vienan Karjala