suosikki
Venehjärven kylämaisemaa v. 2010. Kuva Mauno Lilja

Kylä sijaitsee noin 25 km päässä Vuokkiniemen keskuskylästä kauniin ja kalaisan Venehjärven rannalla. Olen käynyt Venehjärvellä alkaen vuodesta 2009. Käyn siellä joka vuoksi muutaman kerran.

Kylä on itselleni erittäin tärkeä, sillä mummoni suku Lesonen on sieltä lähtöisin. Aikoinaan Matfeij Ivanov Lezhev (Matfeij Iivananpoika  Lesonen) sn. 1766 Venehjärvi lähti kotikylästään Suomussalmelle ja perusti sinne Lesovaara nimisen paikan. Mummoni on syntynyt Lesovaarassa.

Perimätiedoissa Venehjärven kylä olisi saanut asukkaansa jo 1500 –luvulla. Asutus ei todennäköisesti ole ollut vielä tuolloin kovin pysyvää. Perimätiedon mukaan alueella liikkui – ehkä asuikin saamelaisia. Näistä asutusjäljistä kertovat myös ikiaikaiset traditiot kylässä, kuten aikoinaan pakanarituaaleista alkunsa saanut Pokkojuhla.  Perimätiedoissa on myös tarina Hosko-nimisestä miehestä, joka saapui Venehjärvelle yhdestä puusta koverretulla haapiolla ja asettui asumaan kylän kauneimpaan paikkaan.  Kylän asujaimiston tutkimus eri nykyajan keinoja käyttäen, ei ole osoittanut sitä, että asukkaat olisivat tulleet Suomesta. Voi olla täysin mahdollista, että kylän kantasuku Lesoset olisivat karjalaistuneita lappalaisia, joita asui jo 1500-luvulla Kuittijärven tienoilla.  Vuoden 1678 verokirjoissa ei Venehjärveä mainita vielä omana kylänään, mutta kylän kantasuvun Lesosten sukututkimuksen myötä on järjestelmällisesti arkistolähdemateriaalia tutkimalla havaittu, että Venehjärven asukkaat ovat kirjattu tuolloin Vuokkiniemen pääkylään, vaikkakin todennäköisesti asuivat jo Venehjärvellä.  Suomen puolelta on arkistolähteistä löydetty tieto, että Venehjärveä on jo asutettu 1690 –luvulla. Kylän kanta-suvut olivat aikoinaan siis karjalaisittain Lesosten (ven. Lezhev) ja karj. Lipposten (ven. Lipkin) suvut.

Kylä on tullut tunnetuksi varsinkin I.K.Inhan kuvien ja matkakertomusten perusteella.  Venehjärven kylän sijainti vaikutti siihen, että ensimmäiset runonkerääjät eivät sinne löytäneet. Kylästä on kuitenkin myöhemmin kerätty runsaasti kalevalaista runoa ja perimätietoa. Kylän asukkaat olivat eritoten taitavia kansanparantajia.  Lönnrot on kuitenkin Europaeuksen mukaan käynyt Venehjärven kylässä, josta hän kertoo matkakertomuksessaan vuosina 1845-46 seuraavaa: ”Wenehjärven kylässä, 10 virstan päässä siitä, en käynyt luottaen Tohtor Lönnrotin siellä käydessään jo tarkoin ottaneen kaikki runot, joita siellä mahtoi olla. Jäl’estäpäin kuulin kuitenkin, että siellä vielä olisi ollut jotakuta ennen saamatontakin.”  Pääosa keräyksistä kylässä on kuitenkin tapahtunut 1870 –luvulla.

Venehjärven kylässä on enimmillään ollut 40 taloa ja lähes 300 asukasta.  Valtaosa asukkaista siirrettiin kylän likvidoinnin jälkeen ensin Ponkalahteen ja sitten sen hävittämisen myötä Vuokkiniemeen.

Nykyään vakinaisesti Venehjärvellä asuu vain kaksi henkilöä ympärivuotisesti, Santeri ja Nina Lesonen. Lisäksi muutamilla entisillä venehjärveläisillä on siellä kesämökki. Santeri ja Nina puhuvat karjalaa sekä suomea, kuin myös kaikki kesämökkiläiset. Santerin ja Ninan pääasiallinen elinkeino on matkailu ja heillä onkin majoitustilaa siisteissä mökeissä yli 30 hengelle. Venehjärven alueella on myös Karjalan Kansallispuisto, jonne voi tehdä ohjattuja retkiä. Lisäksi kylän nähtävyyksiin kuuluu toki itse kylä, jota sanotaan Vienan kauneimmaksi, mutta myös historiallisesti kiinnostava vanha kalmismaa Tetriniemessä sekä Hökkälän talon museo sekä uudelleen rakennettu tsasouna. Kylässä ja kansallispuistossa vierailee vuosittain satoja matkailijoita ympäri maailman.